Dynasty tietopalvelu Haku RSS Pohjois-Savon liitto

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://pohjoissavo.oncloudos.com:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://pohjoissavo.oncloudos.com:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Maakuntahallitus
Pöytäkirja 29.01.2018/Pykälä 7

Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa

Maakuntahallitus

§ 7

29.01.2018

 

Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishankkeen raportit

 

81/08.00.00.02/2014

 

Maakuntahallitus 29.01.2018 § 7

 

 

 

Toteutusaika: 9.6.2014 - 31.12.2017

Kokonaiskustannukset: 976 655 €, EAKR-tuki 927 823 € (95%)

 

Hankkeen tavoitteena on ollut kehittää Itä- ja Pohjois-Suomen kansainvälistä saavutettavuutta erityisesti elinkeinoelämän näkökulmasta.

 

Hankkeen tavoitteiden saavuttaminen

Tavoitteeseen pyrittiin seuraavien toimenpidekokonaisuuksien kautta:

1) nykytilan analyysi

2) ymmärryksen luonti ja tavoitteiden tarkentaminen

3) lentoliikenteen potentiaalin arvioiminen elinkeinoelämän, matkailun ja lentoasemien näkökulmista

4) sekä hankealueen että lentoasemakohtaisten toimintasuunnitelmien luominen alueiden elinkeinoelämän näkökulmasta

 

Hankkeessa on tarkasteltu kehitystä vaikeuttavia rakenteellisia ja liikennejärjestelmällisiä ongelmia sekä esitettyvaihtoehtoinen pk-yrityksiä palveleva, kestävä lentoliikennejärjestelmämalli ongelmien ratkaisemiseksi. Mallia kehitettiin verkostoyhteistyön ja uusien yhteistoimintamuotojen kautta. Hankealueessa on ollut mukana myös Lappeenrannan lentoasema. Lappeenrannan lentoaseman omistus on siirtynyt säätiölle. Tietoisuus lentoliikenteen alueellisesta merkityksestä on hankkeen aikana kasvanut alueiden toimijoiden, operaattoreiden, lentoaseman ylläpitäjien ja muiden päättäjien keskuudessa. Uhka sulkea alueellisia lentoasemia on väistynyt toistaiseksi. Lentoliikenne on merkittävässä kasvussa etenkin Pohjois-Suomen lentoasemilla, lisääntyneiden lentoyhteyksien ja kansainvälisen matkailun ansiosta. Matkustajamäärien laskeva trendi on saatu oikaistua useilla lentoasemilla. Hankkeen aktivoimat aluetyöryhmät jatkavat tavoitteellista työskentelyä lentoliikenteen kehittämiseksi alueillaan, ja maakuntiin ja alueille on laadittu lentoliikenteen kehittämissuunnitelmat kehittämistyönjatkamista varten.

 

Miten hanke onnistui vastaamaan kehittämistarpeeseen.

IP-alueen lentoliikenteen havaittiin jääneen jälkeen sekä globaalista että naapurimaiden alueellisen lentoliikenteen kehityksestä, erityisesti kansainvälisten yhteyksien näkökulmasta. Tilanteen vaikutukset alueen elinkeinoelämälle olivat merkittävät ja niillä koettiin olevan erityisen suuri merkitys tulevaisuuden kehitysmahdollisuuksia arvioitaessa. Heikot kansainväliset yhteydet ja kalliit lentolippujen hinnat vaikuttavat erityisesti pk-yritysten ja kansainvälisen matkailun kehittymiseen. Kansainvälistyminen ja ulkomaankaupan kehittäminen on mahdotonta ilman kansainvälisiä lentoyhteyksiä. Haasteiden koettiin olevan usealla lentoasemapaikkakunnalle yhteisiä ja niitä olisi vaikea ratkaista yksittäisen maakunnan näkökulmasta. Hankealueelle tehtiin nykytila-analyysi, jossa havaittiin, että Suomen lentoliikennejärjestelmä ei palvele riittävällä tavalla alueiden elinkeinoelämän tarpeita, erityisesti uuden potentiaalin ja kansainvälistymisen näkökulmista. Verrattuna naapurimaissa tapahtuvaan kehitykseen, Suomessa alueelliset lentoasemat ovat jääneet jälkeen erityisesti suorien, kohtuuhintaisten ja nopeiden kansainvälisten lentoyhteyksien osalta. Nykyiset saavutettavuuden haasteet ja lentolippujen hinnat ovat olleet erityisen haitallisia pienille vientiyrityksille sekä kansainvälisen matkailun alalla toimiville yrityksille. Hankkeen aikana alueille luotiin parempaa ymmärrystä lentoliikenteen merkityksestä sekä tarkennettiin myös kehittämisen tavoitteita. Hankealueen lentoasemien vaikutusalueilla arvioitiin lentoliikenteen potentiaalia elinkeinoelämän, matkailun ja lentoasemien näkökulmista, sekä luotiin hankealue että lentoasemakohtaiset kehittämissuunnitelmat. Kehittämistavoitteiden asettamiseksi hankkeessa tarkasteltiin kehitystä vaikeuttavia rakenteellisia ja liikennejärjestelmällisiä haasteita sekä pyrittiin luomaan vaihtoehtoisia alueita palvelevia pitkäjänteisiä kehittämissuunnitelmia ongelmien ratkaisemiseksi. Mallia pyritään jatkossa kehittämään yhteistyön ja uusien yhteistoimintamuotojen kautta. Ns. case Lappeenranta on hankkeen päättyessä vielä vaiheessa, mutta hyviä uutisia sieltäkin on kerrottavissa. Kesällä 2018 lentoasemalta avataan suorat reitit kahteen kohteeseen Euroopassa. Lentoaseman yksityistämisprosessista löytyy tiivistelmä hankemateriaalista.

 

Mitä välittömiä tuloksia hankkeella saatiin aikaan? Mitä vaikutuksia tuloksilla on?

Aluetyöryhmätyöskentelyllä saatiin aikaan hyviä tuloksia. Hankkeen avulla kyettiin nostamaan hyvin esille lentoliikenteen merkitys hankealueen lentoasemapaikkakunnille, niin valtakunnallisesti kuin aluekohtaisestikin. Lentoasema-alueiden kehittämissuunnitelmissa korostuivat seuraavat asiat

-

Lentoliikenne ja saavutettavuus tullaan ottamaan jatkossa huomioon strategisissa linjauksissa.

-

Lentoliikenteen kehittämiseen, edunvalvontaan ja yhteistyön kehittämiseen tullaan kiinnittämään tulevaisuudessa enemmän huomiota.

-

Lentoasemapaikkakunnilla tullaan jatkossa paremmin mahdollistamaan eri toimenpiteillä, että lentoliikenteen osaamisen edistämiseen ja kehittämiseen on käytössä paremmat resurssit.

-

Edunvalvontaa ja vaikuttamista tullaan tehostamaan valtionhallinnon ja omistajaohjauksen suuntaan.

-

Maakuntien ja alueiden välistä yhteistyötä lentoliikenteen kehittämiseksi tullaan parantamaan kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

-

Alueet tulevat jatkossa viestimään tehokkaammin lentoliikennettä generoivista mahdollisuuksistaan, kehittämään yhteistyötä lentoaseman ylläpitäjien kanssa ja edistämään yhteistyötä lentoyhtiöiden, matkanjärjestäjien ja kansallisten matkailumarkkinointiorganisaatioiden kanssa.

-

Helpoin ja kustannustehokkain - ja pitemmällä aikajänteellä käytännössä ainoa - keino on käyttää lentoliikennettä.

 

Lyhyellä tähtäimellä mikään yksittäinen keino, toimenpide tai strategia ei kasvata lentoliikenteen tai matkustajien määrää, mutta pidemmällä tähtäimellä maakuntaohjelman ja maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman kautta tehtävät aktiiviset toimenpiteet, mm. matkailutoimialalla ja muutenkin, voivat vaikuttaa lentoliikenteen kehittymiseen positiivisesti.

 

1.

Hanke itsessään ei saanut aikaan suoria lentoliikenteen vaikuttavia tuloksia. Lentoliikenne Suomessa ja Lapissa olisi kehittynyt suotuisasti ilman hankettakin, mm. matkailun kasvun ja talouskasvun globaalin kehittymisen vuoksi

2.

Hanke antoi tukea ja evästystä maakuntien edunvalvonnalle ja hanke tuotti paljon vertailutietoa Euroopan ja Pohjoismaiden lentoliikenteen järjestämisestä.

 

Mitä jatkossa, jotta lentoliikenne voi kasvaa ja kehittyä?

3.

Elinkeinoelämä yleisesti kehittyy ja kasvaa suotuisasti

4.

Työpaikkojen ja työntekijöiden määrä maakunnassa lisääntyy positiivisesti

5.

Globaali talous pysyy kasvu-uralla

6.

Pohjois-Savon Lakeland-yhteistyö matkailutoimialalla tuottaa tuloksia

7.

Maakunnallinen, alueellinen ja yritysten oma markkinointi luo edellytyksiä kasvulle, mm. matkailussa

8.

Maakunnan edunvalvojien ja lentoliikenteen ydinryhmän työ lentoyhtiöiden suuntaan onnistuu

 

Hankkeessa olivat mukana maakuntien liitoista: Pohjois-Savo, Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa, Lappi ja Pohjois-Karjala.

 

Pohjois-Savosta IP-hankkeessa olivat mukana Pohjois-Savon liitosta EU-hankekoordinaattori Kari Tarkiainen, maakuntajohtaja Marko Korhonen, Silja Huhtiniemi/Kuopion kauppakamari ja Jouko Laitinen/Navitas.

 

Mkj:n ehdotus:

Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishank- keen raportoinnin.

 

Valmistelija: EU-hankekoordinaattori Kari Tarkiainen 044 714 2647

 

Päätös: Maakuntahallitus hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti.


Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa